Kun katsoo ajassa taakse lapsuuteen ja nuoruuteen voisi helposti ajatella minulle kertyneen melkoisen määrän kaunaa, katkeruutta ja vihaa. Kyllä tämä näin olikin, kunnes päädyin AA ohjelman piiriin ja aloitin elämään ohjelman mukaista elämää. Olenko antanut anteeksi kaiken sen, mikä on minua elämässä kohdannut, kaiken pahan? Olen. Henkisellä tasolla olen päässyt kaikesta vihasta yli ja antanut anteeksi. Jos tulisi tilanne eteeen, jossa joutuisin kohtaamaan minua kaltoin kohdelleen henkilön, niin mitä tapahtuisi?
Ojentaisin käteni ja tervehtisin. Jäisi täysin vasta puolen asiaksi miten siitä edettäisiin. Voi hyvinkin olla, etten anteeksi pyyntöä saisi ja jos näin kävisi en siitä loukkaantuisi. Olen henkisellä tasolla kasvanut niin vahvaksi, että en antaisi tämän vaikuttaa elämääni. Vasta puoli ei välttämättä edes tiedä loukanneensa, tai näe toimintaansa sellaisena kuin minä. Jos kantaisin kaunaa ja katkeruutta mukanani yhä olisi elämäni paljon köyhempää ja sitä se olikin, aina viime vuosiin asti. Minun piti saavuttaa yksi asia elämässäni pystyäkseni tähän ja se oli raittius. Se on mahdollistanut minulle kaiken hyvän.
Täytyy muistaa olosuhteet. Äitini oli alkoholisti, nisti ja paini näiden ongelmien kanssa. Seitsemänkymmentä luvulla ei ollut järjestelmää joka olisi auttanut näiden ongelmien kanssa. Ei katkaisuhoitoa, puhtaita neuloja, mitään sosiaalista turvakenttää. Toki AA oli jo tuolloin olemassa, mutta sen piiriin löytäminen on sattumien summaa. Vain 1% kaikista heistä jotka AA-han löytävät, raitistuvat Ja selviytyvät. Tuohon aikaan olisi pitänyt hakeutua mielisairaalaan saadakseen hoitoa ja monta sellaista tunnenkin jotka ovat tuon reitin läpi käyneet. Vankila ei raitista, vaan siellä on todella helppoa saada oikeastaan kaikkea muuta kuin alkoholia, joka sekin kyllä järjestyy.
Minun on äärimmäisen helppo ymmärtää äitiäni, nyt kun asiaa ajattelee jo raitistunein silmin. Koko hänen elämänsä tuohon aikaan keskittyi vain yhteen asiaan. Mistä ja miten saada päihteitä ja millä rahoittaa koko homma? Olen itsekin ollut samassa jamassa. Vaimoni, ystäväni, muut läheiset ovat joutuneet sellaisten kusetusten, valheiden ja petosten uhreiksi joita on vaikea ymmärtää. Teot ovat olleet äärimmäisen rumia, eikä niiden anteeksi antaminen ole itselleen kovinkaan helppoa. Lopulta hankin juomani varastamalla. Kävelin kaupppaan ja nappasin mukaan mitä tarvitsin ja kävelin ulos. Muistin kiittää kassaneitiä. Mikäli vartija yritti estellä laskin "ostokseni" hetkeksi käsistäni ja siirsin vartijan isällisesti syrjään häitsemästä.
Alkoholisti tai muu päihteiden väärinkäyttäjä aiheuttaa melkoisesti kuluja yhteiskunnalle. Kalliolan myllyhoidon pitkä puoli, joka on tarkoitettu narkkareille on ajettu alas, koska rahaa toiminnalle ei enää ole. Miksi? Kunnat ja kaupungit säästävät. Ihan lyhyellä matikalla voidaan laskea kuinka paljon kuluja vielä käyttävätä narkkarista yhteiskunnalle on. Rahoitus tapahtuu rikoksilla, jtka kohdistuvat sekä julkiseen, että yksityiseen omaisuuteen. Väkivalta, jonka seurauksena tulevat hoitokustannukset jäävät meidän kaikien maksettavaksi. Sairaanhoidolliset kustannukset jotka kohoavat todella korkeaksi jokaisen narkkarin, alkoholistin kohdalla. Alkoholista johtuneet kuolemat ovat nousseet tilastoissa ykköseksi ohi sydän ja verisuonitautien. Jotakin on pielessä. Pahasti.
Katkeruus, viha ja kauna ovat asioita jotka vain vaikeuttavat elämääsi. On helpompaa prosessoida asia mielessään ja käydä työstämään noita tunteita. Ei se helppoa ole mutta kannattavaa. Monet ihmissuhteet kärsivät näistä tuntemuksista ilman että ihminen vaivautuu antamaan niille suuremmin huomiota, kuin ruokkimalla jo täydellä liekillä käyvää vihan tunnetta. Mitä sillä voittaa? Elämä muuttuu helpommaksi kun on näiden asioiden kanssa sujut ja osaa katsoa eteen päin tulevaisuuteen positiivisesti. Elämä on lyhyt, mutta sen verran pitkä ettei sitä kannata kaunaisuuteen tuhrata. Anna anteeksi ja tulet anteeksi annetuksi.
Unettomana Helsingissä mutta raittiiina tänäänkin. Se on ihme, joka jaksaa edelleenkin hämmästyttää kaiken kokemani jälkeen.
Uutta blogiasi on ollut mukava lukea, vaikka raskaista asioista kerrotkin. Olet selvästi miettiyt ja jäsentänyt asioita itsellesi. Alkoholismi ja muut huumeet ovat "tavalliselle" ihmiselle asia, joka on helppo ohittaa. Hoitoon ei haluta antaa rahaa, kun "kuitenkaan" kaikkia ei voida parantaa. Tässä vastikään kokonaan uudessa maassa ja kaupungissa reissanneena huomasin itse hyvinvointiyhteiskunnan romahduksen jäljet. Reissukaverit eivät huomanneet samoja juttuja. Mitäpä he... porttikongiin sammuneen jalkojen yli oli helppo astua. Paikalliset valittivat pihoille tunkevista ja lapsia pelottelevista "sienestäjistä". Tyhjäkatseiset nuoret turistien seassa. Ihmisen kriisi ja pahoinvointi on helppo jättää huomaamatta ja keskittyä vain vankilapaikkojen lisäämiseen, kun pahoinvoinnin oireita yritetään siivota "tavallisten" ihmisten silmistä.
VastaaPoistaKappas:) Vaikuttaa siltä että joku vanhaakin blogia on löytänyt takaisin ja sehän on erittäin hienoa. Tutkiskelin statisttiikaa ja näyttäisi siirtynee muillekin mantereille tämän blogin seuraaminen. Imartelevaa.
VastaaPoistaKyllä silmät on helppo sulkea ympräistön kärsimyksistä ja ongelista ja tehdä ne mielessään näkymättömiksi. Olemme ihmisiä, emmekä halua myöntää niitä ongelmia joita ympärillämme näkyy.
Omia ongelmia pakenin vihan ja kaunan taakse. On helpompi nähdä viat ja syyt omissa asioissaan ja ongelmissaan muualla, kuin itsessään. Itsetutkiskelu ja vanhemman AA-toverin hellä ohjaus oikeaan suuntaan laittaa väkisinkin ajatusmaailman uusiksi ja ne viat alkavat löytyä sieltä peilistä hyvinin pian.
Tämä on ollut erittäin miellyttävä ja kasvattava kokemus. Olen aidosti kiitollinen kun olen löytänyt itseni sieltä jostakin, vihasta ja katkeruudesta, peloista ja syytökistä. Olen tällä hetkellä henkisesti vahvoilla ja tästä on hyvä jatkaa.